Pääosin Savukosken kunnan alueella sijaitseva Kemin-Sompion paliskunta on Suomen suurin paliskunta. Paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä on 12000 poroa ja Kemin-Sompio on parhaina vuosina tuottanut lähes 10 % koko Suomen poronlihasta.
Kemin-Sompion paliskunnassa on noin 160 poronomistajaa ja poroelinkeino on Savukosken kunnassa merkittävimpiä työllistäjiä sekä pitää monia syrjäisempiä kyliä asuttuna. Porokulttuurilla on pitkät ja vahvat perinteet ja se näkyy erityisesti elinkeinon jatkuvuudessa – nuoria poroperheitä on sitoutunut elinkeinoon ja jatkamaan esi-isiensä arvokasta työtä.
Kemin-Sompion paliskunnan poronhoito perustuu luonnonlaitumien ympärivuotiseen käyttöön sekä porojen luontaiseen laidunkiertoon. Tämän vuoksi puhtaalla luonnolla ja erämaisella toimintaympäristöllä on suuri merkitys poroelinkeinolle. Paliskunta onkin johdonmukaisesti vastustanut mm. ympäristölle ja vesistöille haitallisia kaivoshankkeita.
Poronhoitovuosi alkaa 1.6. ja päättyy 31.5. eli se ei noudata kalenterivuotta. Poronhoitovuoden tapahtumat rytmittyvät porojen luontaisen kierron mukaisesti. Naarasporot eli vaatimet vasovat toukokuussa, josta tulee myös sanonta ”vappuna vasa hangella” kun ensimmäiset vasat syntyvät vapunpäivän tienoilla.
Ensimmäinen paliskunnan poronomistajien yhteinen työrupeama on juhannuksen tienoilla alkava vasanmerkitys. Niihin aikoihin räkkä eli sääsket ja mäkärät ajavat porot suuriin kesätokkiin, joissa voi olla jopa tuhansia poroja. Tämä auttaa poromiesten työtä kun poroja kerätään vasanmerkitysaitauksiin. Vasanmerkitys kestää 2-3 viikkoa ja tänä aikana lähes joka yö jossain päin paliskuntaa on merkitys. Päivällä porot haetaan kesälaitumilta aitaukseen ja yöllä ilman viilettyä vasat saavat korviinsa omistajiensa merkit. Merkityksen jälkeen tämä ”merkitty tokka” päästetään takaisin kesälaitumille. Vasanmerkitys on erittäin yhteisöllinen ja sosiaalinen tapahtuma, jossa ovat mukana poroperheet ”vauvasta vaariin”.
Syyskuussa alkaa ”rykimä” eli porojen kiima-aika. Urosporot eli hirvaat keräävät rykimän aikana vaatimia haaremiinsa ja taistelevat toisten hirvaiden kanssa vaatimien suosiosta. Suuret rykimäparttiot, joissa voi olla satoja poroja, helpottavat porojen kokoamista syyskuun lopulla alkaviin poroerotuksiin. Poroja kootaan useita päiviä laajoilta alueilta, jonka jälkeen porot viedään erotusaitaan ja poromiehen sadonkorjuu voi alkaa. Poroerotuksessa porot erotellaan elo- ja teurasporoihin. Porot ajetaan pienissä erissä pyöreään erotusaidan osaan eli ”kirnuun”, jossa poromiehet porojen korvamerkkien mukaan tunnistavat ja ottavat kiinni omat poronsa. Eloporot kirjataan ylös omistajilleen, rokotetaan ja ne saavat kylkikarvoihinsa lukumerkit, jonka jälkeen ne vedetään elokarsinaan. Teurasporot vedetään teuraskarsinaan ja ne kuljetetaan erotuksen jälkeen teurastamolle. Kun kaikki aitauksessa olevat porot on käsitelty, päästetään elotokka talvilaitumille. Syksyn ja talven aikana Kemin-Sompiossa pidetään 20-30 erotusta ja porojen kokoamisessa näihin erotuksiin tehdään tuhansia työpäiviä. Viimeiset poroerotukset Kemin-Sompion paliskunnassa ovat yleensä helmikuussa, jonka jälkeen poromiehet keskittyvät talvilaitumilla olevien eloporojensa paimentamiseen.
Poronhoidon uhkana Kemin-Sompion paliskunnassa ovat liian suuret petomäärät, suunniteltu kaivostoiminta ja tehometsätalous. Mahdollisuutena ovat hyvät luonnonlaitumet, porojen luontainen laidunkierto, elinkeinoon sitoutuneet nuoret poroperheet ja alueen vahva porokulttuuri. Poronlihalla on erittäin hyvä kysyntä ja luonnonmukaisesti tuotettuna elintarvikkeena sen merkitys tulevaisuudessa vain vahvistuu.
Lisää tietoa porosta ja poronhoidosta »
Kemin-Sompion paliskunta
Poroisäntä Mika Kavakka
Moitamaantie 58
99645 Lokka
+358 400 211 861
mika.kavakka@gmail.com
